Tervetuloa aikamatkalle kuvien ja kuvatekstien mukana!
Voit seurata erään partiolippukunnan taivalta viidenkymmenen vuoden ajalta
Paljon on mahtunut näihin vuosikymmeniin ja seikkailu jatkuu edelleen!
1972 – 2022
Polvijärven Eräpojat aloitti partiotoiminnan uudelleen Polvijärvellä 1972.
Huivimerkkinsä lippukunta sai perintönä 1950 -luvulla paikkakunnalla toimineilta partiolaisilta.
Ensimmäinen lupausjuhla 4.5.1973 seurakuntatalolla. Lupauksen antoivat Pardellus- ja Capreolus-vartiot. Merkkejä on laittamassa Arja Knuutila. Lippukuntahuivin väri oli valtakunnallinen sininen, mutta huivimerkki oli perintöä vuosina 1956–1962 toimineelta poikalippukunnalta. Myös lippukunnan nimi, Polvijärven Eräpojat, saatiin samasta lähteestä.
Ensimmäinen kesäleiri Koronniemessä 25.-30.6.1973. Johtajina Arja Knuutila, Pertti Lehikoinen ja Juhani Sainio, kokkina Tyyne Varis. Leirikokemusta oli hankittu jo talvileirillä 3.–5.3. samassa paikassa. Juhani Sainio toimi ensimmäisen vuoden ajan lippukunnanjohtajana. Arja Knuutila hoiti lippukunnanjohtajan pestiä 1973–74.
Kuntoradasta muodostui alkuaikojen leirien perinne. Ari Varis testaa ensimmäisen leirin rataa.
Vuoden 1974 talvileirillä olimme Levillä yhdessä Pohjois-Savon partiolaisten kanssa 3.-9.3.1974. Ohjelmassa oli hiihtoa ja laskettelua.
Vuoden 1975 kesäleiri oli taas Koronniemessä 23.–29.6. Leirin johtajina toimivat Aija Mustonen, Riitta Mustonen ja Mimmi Siikavirta.
Alusta alkaen olimme innokkaasti mukana Pohjois-Karjalan piirin kilpailuissa. Capreolus-vartio kokosi jäseniään mukaan vuoden 1976 Lökojotokselle 22.–23.5. Aija ja Kirsi Mustonen tekevät rastitehtävää tässä leikkimielisessä kisassa, jossa oli mukana kolme muutakin vartiota Eräpojista.
Piirin kisoissa parhaiten menestyneet pääsivät SM-partiotaitokisoihin. Vuoden 1976 kisat olivat Kirkkonummella 2.–3.10. Mohawk-vartio saavutti lippukuntamme historian parhaan saavutuksen SM-tasolla ollen neljäs tyttöjen punaisessa sarjassa. Vartiossa olivat mukana Aija Mustonen, Maarit Murtomäki, Eeva Mattinen ja Marjukka Leminen.
Vuoden 1977 Lököjotoksella 28.–29.5. oli mukana peräti seitsemän vartiota Eräpojista. Niistä ylijäreän sarjan Capreolus-vartio (Aija Mustonen, Juuso Hirvonen) voitti Lökörukkasen eli oli viimeinen sarjassaan.
Kesäleirillä oli tapana tehdä leirilehti, Leirichopper. Vuoden 1976 lehden kannen piirsi Kirsi Mustonen.
Sama taiteilija oli asialla myös vuonna 1977. Lehdessä kerrottiin leirin tapahtumista ja tärkeä osa olivat kronikat johtajista.
Talvileirejä pidettiin useina vuosina 1970-luvulla. Vuoden 1978 leiri oli Sammakkovaarassa Rauanjoella 25.–27.2. Yöpyminen tapahtui puolijoukkueteltassa kamiinan lämmössä. Olimme ostaneet teltan jo vuoden 1973 talvileirille. Ruoka valmistui nuotiolla.
Myös kesäleiri pidettiin Rauanjoella 26.6.–2.7.1978. Sudenpentujen leiri kesti kolme päivää. Lippukunnalla oli ikää viisi vuotta ja leiri oli tähänastisista suurin, yli 50 partiolaista oli mukana. Leirikirkko toteutettiin omin voimin läheisellä harjulla. Leirinjohtajina olivat Aija Mustonen ja Maarit Murtomäki.
Järjestimme Pohjois-Karjalan Partiolaiset ry:n syysmestaruuskisat partiotaidoissa 9.-10.9.1978 Kuorevaarassa. Alimpien sarjojen kisa kesti päivän ja vanhimpien sarjat yöpyivät metsässä. Kisoissa oli noin 200 kilpailijaa ja järjestelyt olivat iso ponnistus koko lippukunnalle. Vartiot ovat kokoontuneet juhlallisiin avajaisiin. Selin mustassa lippukuntapaidassa näkyy kilpailun johtaja Aija Holopainen ja ihan edessä oikealla piirinjohtaja Onni Voutilainen.
Osallistuimme myös piirin hiihtokilpailuihin vuosittain 1970-luvulla. 17.2.1979 Kiteellä järjestetyissä kisoissa saavutimme kolme kultaa, yhden hopean ja kaksi pronssia. Pekka ”Suhi” Noponen on lähdössä viiden kilometrin kilpalenkille sarjassa pojat alle 16 vuotta.
Vuosi 1979 oli erittäin vilkas partiovuosi. Oma leiri meillä oli nuorimmille partiolaisille 2–5.7. Kuorejärvellä. Hyvin onnistui donitsin teko myös siellä. Leiriä johtivat Aija Mustonen ja Eeva Mattinen.
Vuoden kohokohta oli Suomen Partiolaisten ensimmäinen tyttöjen ja poikien yhteinen, kansainvälinen suurleiri, Karelia79. Se 1.–10.8. Meiltä oli mukana 22 omassa savussa eli leirilippukunnassa, lisäksi osa johtajista oli palveluleirillä tai alaleiriä johtamassa. Yhteensä leirillä oli mukana 31 eräpoikaa.
Vuonna 1981 oli lippukuntamme vuoro järjestää piirin sudenpentujen taitokisat. Kisan nimenä oli Taikanuoli. Kisat olivat Kirkkojoki-Mertalampi maastossa ja kilpailijoita saattajineen oli 75, kisan järjestäjiä 26.
Kesäleirin paikkaa vaihdeltiin usein. Vuoden 1981 leiri oli jälleen Rauanjoella Sammakkovaarassa 22.–27.6.
Pohjois-Karjalan Partiolaiset ry, tyttöjen ja poikien yhteispiiri, oli perustettu 1975. Yhteispiirin ensimmäinen piirileiri järjestettiin 28.7.–4.8. Enon Ahvenisella. Leirin johtajana toimi Aija Holopainen ja turvapäällikkönä Matti Holopainen.
Ahven81-piirileirin tunnuksen suunnitteli Olli Hatakka.
Vuonna 1982 oli piirin ensimmäisen sudenpentuleirin vuoro. Paikkana oli Mertalampi. Lippukuntamme edustusjoukkuetta johti laumanjohtaja Lauri Tuovinen.
1982 lippukuntamme täytti 10 vuotta. Sen kunniaksi järjestimme yhdessä piirin kanssa ensimmäisen Lapin vaelluksemme 31.7.–8.8. Viikon vaelluksella oli mukana 10 eräpoikaa, jotka samoilivat Aittajärveltä Kiilopäälle Saariselän parhaimpien nähtävyyksien kautta.
Juhlavaelluksen illanviettoa: mahtavien maisemien äärellä Pikku-Luirojärven rannalla maistuivat myös räiskäleet.
Vaelluksen kohokohta kaikin puolin oli aleen korkeimman tunturin, Sokostin, huiputus. Huipulla tuuli puhalsi.
Lippukuntamme virallinen syntymäpäivä on 26.12., koska perustamiskokous oli 26.12.1972. Juhlimme 10-vuotistaivalta seurakuntatalolla 2.1.1983. Harri Kaituri oli lippukunnanjohtaja vuosina 1975–1984 ja Aija Holopainen 1985–1987.
Kymmenvuotisjuhlan aloitti perinteinen lupausjuhla. Sudenpentujen huiveja laittaa laumanjohtaja Anu Mustonen.
Jo alkuvuosista lähtien perinteiksi muodostuivat syksyn yövaellus ja kevään retki, jossa usein ratkottiin myös lippukunnan partiotaitomestaruudet. Vuoden 1984 retkellä oli vielä käytössä ensimmäinen sininen puolijoukkuetelttamme.
Jo alkuvuosista lähtien perinteiksi muodostuivat syksyn yövaellus ja kevään retki, jossa usein ratkottiin myös lippukunnan partiotaitomestaruudet. Vuoden 1984 retkellä oli vielä käytössä ensimmäinen sininen puolijoukkuetelttamme.
Noin 11000 partiolaista kokoontui leirin avajaisiin. Suomalainen partiotoiminta juhli 75 vuoden taivaltaan samalla.
Perinteiset partiojuhlat vakiinnuttivat paikkansa partiovuoden kierrossa. Vuonna 1986 Päivi Mäkisalo ja Helena Kilpiäinen juonsivat muistelemisjuhlaa kansainvälisessä hengessä.
Partioviikkoa vietettiin huhtikuussa. Kun maastoon ei vielä päässyt, perinteeksi muodostui vartioiden ja laumojen kyläkisa. 1986 kisaillan lopetus ja palkintojen jako olivat kirkossa. Yhteiskuvassa näkyy takana jo Erkki Jaskari, josta tuli parin vuoden kuluttua pitkäaikainen lippukunnanjohtajamme (1988–2007).
Eräpoikien 15-vuotisjuhlaa piti mielestämme juhlistaa vaeltamalla Suomen korkeimmalle paikalle, Halti-tunturille. Kahdeksan vaeltajaa vietti reissussa kahdeksan päivää elokuussa 1986.
Takaapäin on vaeltajat helppo tunnistaa, vasemmalta oikealle: Anna-Leena Mattinen, Eeva Mattinen, Minna Tanskanen, Päivi Mäkisalo, Aija Holopainen, Helena Kilpiäinen ja Matti Holopainen. Kameran takana Leevi Kauhanen.
Ukkosmyrsky yllätti rinteessä, mutta perille päästiin huiputuskarkit syömään. Helena joutui jäämään Pitsusjärven kämpälle parantelemaan kipeää jalkaansa.
Alkuvuosien tärkeä varanhankintakeino oli paperinkeräys keväisin. Paperia kertyi yleensä rekkalastillinen. 1988 rekan lavalla lastaamassa oli sihteerimme Arja Lehikoinen, edessä nippuja nostelevat Antti Kaituri, Jarkko Kosonen ja Mikko Mutanen.
Lippukuntalehti alkoi ilmestyä 1985 kerran vuodessa yleensä partioviikolle. Vuonna 1989 lehdessä näkyi jo pitkäaikaisen sihteerimme ja voimahahmomme Rami Tanskasen ( myöhemmin sukunimeksi vaihtui Tallgren) kädenjälki. Lehti ilmestyi 30 vuotta erinimisenä, aina vuoteen 2015 asti, kunnes sähköinen viestintä syrjäytti paperilehden.
Olimme vahvasti mukana pohjoiskarjalaisessa piiritoiminnassa. 1990 oli piirin vuoro järjestää SM-kevätkisat, niinpä 2.6. kokosimme 46 rastitoimitsijaa Utran harjulle. Rami lepäilee kisailijoita odotellessa, Minna ja Susanna Tanskanen varmistavat leporauhan.
1990 oli harvinaisen vilkas leirivuosi. Sudenpennuille oli oma Kettu-leiri 15.–17.6. Kuorejärvellä, vartioikäisille järjestettiin vesitoimintaleiri 5–9.7. Koronniemessä. Edellisenä vuonna olimme ostaneet Scoutjolla-purjeveneen, joka oli nyt siirretty Koronniemeen. Tämä leiri oli leiripaikkojen evakkotaipaleen jälkeen paluu Koronniemeen, jossa kaikki kesäleirit ovat siitä lähtien pidetty.
1990 oli myös suurleirivuosi. Tervas 90 toteutui loppukesänä Kannonkoskella, jossa meitä oli 26 osallistujaa mukana.
. Pääsimme juhlistamaan lippukuntamme 20-vuotistaivalta 1992 perinteisen menoin: Paarma-leiriä vietettiin Korolla ja Saariselällä patikoitiin juhlavaellus. Loppuvuonna järjestettiin ohjelmallinen juhlailta koulukeskuksen salissa.
Nimi oli vaihtunut Polvijärven Päreenpolttajiksi edellisenä vuonna ja uusi punamusta lippukuntahuivi saatiin käyttöön juuri juhlavuonna. Lippukunnan virallinen jäsenmäärä vuoden lopussa oli 201 partiolaista. Sudenpentulaumoja oli 9, vartioita 10, toimintaa oli kirkonkylän lisäksi Kinahmossa, Rauanlahdella ja Lahtolahdella. Vuosien varrella vartioita on toiminut myös Martonvaarassa, Sotkumassa, Solassa ja Kuorevaarassa. 1990-luvulla useana vuonna jäseniä oli reilut 200. Vartioita saattoi olla toiminnassa reilut 15. Suurin jäsenmäärä oli vuonna 1994, 239.
Piirileireillä olimme mukana. Hangas 83 oli Lieksassa, Piikkee 87 Kesälahdella ja 1993 Kiies – piirileiri kohosi Juukaan.
Partioliike on kansainvälinen ja useina vuosina oli käynnissä jokin hanke. Tässä todiste yhteen avustusprojektiin osallistumisesta.
Valtakunnallinen keväinen suurjuhla järjestettiin 1994 Pohjois-Karjalassa. Tuhannet partiolaiset retkeilivät ympäri maakuntaa ja kokoontuivat sitten Joensuun laululavalle yhteisjuhlaan. Päreenpolttajat ottivat tulijoita vastaan Kolilla, osa toimitsijoista ehti urakan jälkeen yhteiskuvaan.
Yhteistyötä teimme monien paikkakunnan järjestöjen kanssa. Oli ilo muistaa myös sotaveteraaneja.
Partio toimii vapaaehtoisten johtajien voimin. Siksi pidimme tärkeänä järjestää johtajahuoltoa ja johtajien muistamista. Syksyiset rentouttavat Räytymisillat aloitettiin 1993 ja niitä on pidetty siitä lähtien. Vuoden 1995 Räytymisillan teemana oli Suomen puolustusvoimat, koska ensimmäinen tyttö ( Mira Hyttinen) lippukunnastamme oli astumassa asepalvelusta suorittamaan. Johtajien oma pikkujoulu järjestetään joulukuussa ja Yrjön päivän juhla partioviikolla.
1995 oli meillä jälleen piirin syyskisojen järjestelyvuoro. Kisa pidettiin Huhmarin maastoissa ja mukana olivat enää yöpyvät sarjat. Kisan johtajana toimi Aija Holopainen ja järjestelyihin tarvittiin kymmeniä lippukunnan jäseniä.
1990-luvulla vakiintui perinne, lippukunnan omien partiotaitokisojen järjestäminen toukokuussa. Vuoden 1996 kisojen lähtötehtävä vaati puutyötaitoja.
Matka vuoden 1996 suurleirille oli erikoinen, sillä matkustimme junalla Hankoniemelle leirialueelle asti. Meitä oli mukana 34, joista suurin osa saatiin yhteiskuvaan. Asetelman mallina toimi lippukunnan lippu. Lipun suunnitteli partioheraldikko Kari K. Laurla jo vuonna 1974 huivimerkin pohjalta. Ensimmäinen lippu valmistui 1976. Kuvassa on uudempi vuonna 1990 valmistunut lippu.
25 toimintavuotta katsottiin juhlaleirin arvoiseksi 14.–19.6.1997. Leirin vahvuus oli 136, se oli lippukuntamme suurin kesäleiri. Kutsuimme Koronniemeen niin vanhempia kuin muiden lippukuntien edustajia juhlailtanuotiolle, heitä saapui 124. Juhlavaellus suuntautui Saariselälle myöhemmin samana kesänä, mukana oli 31 vaeltajaa.
Juhlavuoden toinen iso ponnistus oli jälleen SM-partiotaitokisat 4.–5.10. Jaamankankaalla. Järjestimme kätevyystehtävän, joka sai kilpailijoilta hyvää palautetta. 36 kisatoimitsijaa varmisti rastin sujuvan toiminnan.
Vuonna 1998 innostuimme lähtemään Käsivarteen vaellukselle isolla porukalla. Kun toiset lepäilivät leirissä Vuomakasjärvellä, vaelluksen vetäjät Aija ja Rami kiipesivät Kovddeskaisin huipulle. Upeat olivat näkymät.
Haltin vaeltajia oli mukana 28 ja lisäksi huolto- ja kalastusryhmään kuului viisi osallistujaa. Viimeisenä iltana Saarijärven leirissä oli mukava muistella vaelluksen vaiheita.
Pitkästä aikaa oli 1998 myös talvileirin vuoro. Se toteutui Lavalammella 9.–11.4. Jukka Kettusen johdolla. Umpilatu 98 leirillä oli mukana kymmenen rohkeaa leiriläistä.
Keväinen johtajien Yrjön päivän juhla vietettiin usein juhlavissa merkeissä. Vuonna 2000 juhlailta huipentui Erkin loihtimaan juhla-ateriaan.
Partio Suomessa täytti 90 vuotta vuonna 2000. Lähdimme suoraan omalta Raksa -leiriltä linja-autolla Helsinkiin suurjuhlaan. Lauantaina oli ohjelmassa Linnamäki ja sunnuntaina olimme edustuskunnossa valmiina paraatiin.
Oli mahtava elämys marssia halki Helsingin keskustan loppujuhlaan Olympiastadionille.
Elämyksiä, joskin myös vastoinkäymisiä tarjosi loppukesän vaellus Saariselän maastoissa. Mutta sisukas vaellusjoukkomme sai todeta viimeisenä iltana Aittajärvellä: ” Loppu hyvin, kaikki hyvin”. Mukana reissussa oli toinen joukko polkupyöräilijöitä.
Vuonna 2001 vaelsimme kotimaakunnassa Joensuusta ja Kontiolahdelta Kolille. Hieno oli sekin reitti.
2002 sattui SM-talvikisojen järjestelyvuoro Pohjois-Karjalaan. Niinpä oli taas lähdettävä rastia pitämään Kontiolahdelle, tällä kertaa nuoremmille sarjoille.
Lehdistökin näyttää huomioivan meidän juhlavuotemme. Vuoden 2002 juhlaleirin nimenä oli Erkki 02.
30-vuotisjuhlavuonna testasimme kahdeksan vaeltajan voimin Karhunkierroksen Kuusamossa. Oulankajoen rannassa Lasse Pellikka, Olli-Pekka Karttunen, Mikko Jaskari ja Joonas Jaskari harrastivat taukoliikuntaa muiden vaeltajien iloksi.
Vuonna 2003 oli vuorossa Kevon ja Paistuntureiden katselmus. Suomen Grand Canyonin partaalla Aija, Sanna Jumppanen, Rami ja Toni Eronen.
Kansainvälinen Tarus-suurleiri kokosi yli 12 000 partiolaista Padasjoelle 28.7.-5.8.2004. Se oli viides Finnjamboree.
Tarus jäi mieleen ennätyssateista. 14 päreenpolttajaa asui Tulva-savussa, joka uhkasi jäädä veden alle. Kaikesta selvittiin kuitenkin ja leiristä jäi mukavat muistot. Yhteisohjelmaan ovat lähdössä ainakin Erkki, Rami ja Katja Turpeinen.
Olipa Taruksella poutapäiviäkin ja Rami pääsi tuttuun puuhaan.
Pohjois-Karjalan Partiolaiset ry vietti yhteispiirin 30-vuotisjuhlaa 21.5.2005. Kaunis lippumme, jota kantoi Mikko Peltola, kuvattiin sanomalehti Karjalaiseen paraatissa, joka päättyi Ilosaaren juhlaan.
Koronniemi vakiintui kesäleiripaikaksi vuodesta 1990 lähtien. Aloimme merkittävästi kohentaa alueen leirirakenteita Ramin johdolla. 1990-luvulla nousi talkoovoimin upea huussi – puuvaja rakennus komeine terasseineen. Vuoden 2005 Possu – leirillä oli veturikatoksen rakentamisvuoro. Kantoa ylös vääntämässä Nöjdin Risto, Rami ja Kukkosen Pete.
Vesitoiminta kuului leireihin. Onhan meillä kanootteja, mutta sujui seilaaminen itsetehdyillä donitseillakin.
Hölökkä 06 leirillä pääsimme tervaamaan Koron Pirttikirkon kattoa. Samalla tuli tervattua meidän oman riihemme katto.
Pohjois-Karjalan viimeinen piirileiri järjestettiin Kiihtelysvaarassa 31.7.-6.8.2006. Pian tapahtui viiden piirin yhdistyminen Järvi-Suomen Partiopiiriksi. Maiju Pellikka näytti vuoleskelun mallia Hieta 06 leirillä.
Nalle-savussa nalle vartioi monet leirit nähnyttä lippukuntamme lippua.
Maailman partioliike juhli satavuotistaivaltaan 2007. Yleensä pidämme kesäleirin ennen juhannusta, mutta juhlavuonna kaikkialla maailmassa oli suositus viettää leiriä elokuun alussa. Näin kaikkialla partiolaiset olivat yhtä aikaa leirillä. Suuren juhlan kunniaksi painoimme kaikille juhlapaidat leirin aikana. Tunnuksena oli: Yksi maailma – yksi lupaus.
1.8.2007 kaikilla partioleireillä kokoonnuttiin juhlalliseen lipunnostoon samaan aikaan.
Syksy on hyvää retkiaikaa. Vartiolaiset patikoivat yövaelluksella, sudenpennut kirmailivat omalla iltaretkellään ja useina vuosina johtajat rentoutuivat omilla ruskaretkillään. Kolilla kävimme 2007 huippujen lisäksi Pirunkirkolla, josta yhteiskuva. Takana vasemmalla hymyilee Riitta Pellikka, joka toimi lippukunnanjohtajana Erkin jälkeen vuosina 2008–2014.
Taas käynnistyy yksi kesäleiri Koronniemessä. Leiriperinne on elänyt vahvana lippukunnassamme. Aika tutun näköiset tyypit juontavat iltanuotiota 2008 Tuulahdus – leirillä.
Useilla leireillä lapset saivat nauttia ponien seurasta ja kokeilla poniratsastusta tai -ajelua, kun Nöjdin perheen ponit olivat leireillä mukana.
Tuulahdus – leirillä oli myös harvinaisempaa ohjelmaa, takomista, jota ohjasi Mikko Peltola.
2008 vaelluksen kohdealue oli erikoisempi, Sallan pohjoisosien rauhallinen erämaa, Tuntsa, jossa vaelsimme Tuntsajoelta Tuntsan Pubille eräkirjailija Järvisen reittiä 25.–29.7.
Takkaselkätunturin huipulla Aija.
Loput vaeltajat alueen korkeimman, Sorsatunturin huipulla. Mukana kulkivat Henna, Maiju, Laura, Riitta ja Rami.
Järvi-Suomen Partiolaiset ry oli perustettu vuonna 2007. Piiriin kuuluvat Keski-Suomi, Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Vuonna 2008 piiri vietti yksivuotissynttäreitään Kuopiossa. Mukana olivat ainakin Katja ja Rami, myös viisi muuta meiltä osallistui.
Qukle-leirillä 2008 sai käyttää monenlaisia asuja. Tässä kisassa taisi pärjätä ainakin Ella Mutanen.
Järvi-Suomen ensimmäiselle piirileirille löytyi paikka Partaharjulta. Olimme leirillä yhdessä Noljakan Niemenkiertäjien kanssa, niin kuin niin monella suurleirilläkin olimme olleet. Maiju ja Saara ihmettelevät muiden kanssa, että taasko pitäisi lähteä donitsilla seilaamaan.
Nämä Niger-teltat ovat nähneet aika monta leiriä. Hankimme kolme samanlaista telttaa ihan alkuvuosina. Eipä ole vetoketjut menneet rikki ja kankaat ovat kestäneet. Teltat olivat Uitto-piirileirillä 2009 ja ovat yhä leirikäytössä.
Vuonna 2009 ruskaretkellä tutkimme Herajärven itäpuolen vaaroja Kolilla. Saara Kettunen ja Maija Pellikka nousevat Jauholanvaaralle. Saara aloitti lippukunnanjohtajana Riitan jälkeen vuonna 2015.
Suomalaisen partiotoiminnan 100-vuotisjuhlavuosi alkoi Sutinasunnuntailla helmikuussa 2010. Toimintaa oli kololla ja kolon ympäristössä Matti Ahosola toimi polttorautamestarina.
Taisi olla sateita sentään alkukesällä, kun Suopa-leirin leirinuotio syttyi 2010, koska nuotiosyvennyksessä oli vettä.
Suopa eli suomalaisen partion 100-vuotisjuhlaleirillä asuttiin savuissa, niin kuin aina kesäleirillä. Savun jäsenet rakensivat itselleen ruokailukatoksen kalusteineen. Siellä oli savulaisten mukava kokoontua.
Koronniemessä on hyvä hiekkaranta uimiseen ja muuhunkin vesitoimintaan. Suopa-leirin ohjelmaan kuului vesileikkejä.
2010 muistetaan hellekesänä. Olimme onneksi ennätyshelteiden aikaan Kilke-suurleirillä Evolla. Avajaisissa lippukuntaamme edustivat ansiokkaasti ainakin Emma Makkonen, Tuija Nöjd, Noora Nöjd ja Emilia Räsänen.
Kilke-suurleirillä 28.7.- 5.8.2010 asuimme useasta lippukunnasta koostuvassa Katajikko-savussa. Savun portti valmistuu.
Vuoden 2011 Rysä-kesäleirimme alkoi sateessa. Se ei näytä leirin avajaisia häiritsevän.
Koronniemen komeaa ekohuussia rakennettiin usean leirin aikana 1990-luvulla. Rannalta päin katsoen lopputulos on näin komea ja jokainen koriste kuvaa harkittua symboliikkaa. Tyttöjen puoli on koristeltu Tyttöjen Maailmanliiton partioapiloilla, poikien puoli vastaavasti partioliljoilla. Auringonsäteet näkyvät ylhäällä ja vesi alhaalla. Vuoden 2011 leirillä pidimme huussitalkoot. Koko leiri kokoontui huussijuhliin puhdistamaan rakennusta.
Paikallislehti julkaisi joskus muutakin kuin juhla- ja leirijuttuja. Syksyllä 2013 järjestetty Halloween-juhla nimeltä KoloWeen ylitti uutiskynnyksen. Ella Mutanen, Ada Eronen, Sanna Kettunen ja Saara Kettunen olivat edustavia
Seuraavana vuonna, 2014, Ada kirjoitti lehteen jutun perinteisestä kevätkisasta.
Syksyllä 2015 johtajat seikkailivat Tree Top -kiipeilypuistossa rohkeasti. Moni ylitti siellä itsensä, kuten Ada.
Johtajiston pikkujoulussa vuonna 2017 johtajat saivat lahjaksi partiolaisten perinteiset, leirilakit, väiskit. Väiskit symbolisoivat sopivasti Suomen itsenäisyyden sataa vuotta. Ylärivin vasemmassa kulmassa Ultsi Ratinen, kuvien ottaja. Seuraavassa ylärivin kuvassa Tomi Aho, joka toimi lippukunnan sihteerinä Ramin jälkeen vuoteen 2018. Isossa kuvassa takarivissä Aijan edessä Päivi Rantala, uuttera vartion- ja laumanjohtajamme. Alarivissä Maija, Aija, lippukunnanjohtajamme Saara ja Sari Karttunen.
2018
Seuraavalla leirillä, 2018, väiskit olivat oikeassa käytössä. Tässä valmistaudutaan iltanuotion toteutukseen. Penkillä istuu rumpali Ilmari Reijonen rumpu edessään, Myyrä-vartion tytöt tekevät viimeisiä valmisteluja ohjelman alkamista varten.
Hauskaa on, vaikka väsyttää. Yövaelluksen jälkeen nuotiolla aamupalalla istuivat tapahtuman johtajat Ella Mutanen ja Maija Kaituri-Mutanen. Maijan useat muistavat myös monelta kesäleiriltä sudenpentuleirin johtajana. Ella on ollut vuosia lippukunnan apulaisjohtaja, monessa mukana.
Upea leiriportti vaati myös runsaasti työtä usean kesäleirin ajan. Erityisesti rakentamisesta huolehti tietysti Rami. Portti valmistui 2014. Rami jäi eläkkeelle vuoden 2013 lopulla, mutta tämä leiriportti, kuten monet muutkin rakennelmat leirialueella, muistuttavat meitä hänen uurastuksestaan lippukuntamme hyväksi.
Leiriportin päällä on mukava oleskella ja poseerata. Kesäleirin avajaisissa kuljemme aina portin läpi, sitä ennen leirinjohtajat kättelevät kaikki leiriläiset.
Kanootit vedetään aina vesille leirin aikana ja niitä käytetään paljonkin. Meillä on myös oma soutuvene. Purjevene myytiin lippukunnan jäsenelle 2000-luvun alussa.
Kesäleirin tärkeä perinne on vuosikausien ajan ollut Erkin pitämä leirikirkko Koronniemen Pirttikirkossa.
Leirikeittiö on leirin sydän. Keittiöpuuhat sujuvat mukavasti Polvijärven Lions -järjestön lahjoittamassa upeassa katoksessa. Keittiö pystyttäminen ja purkaminen sujuvat melko rutiinilla. Hyvä haaste uusille keittiön rakentajille on Ramin tekemän hyllyn pystytys ja purku takaisin säilytyslaatikoksi.
Sudenpentujen ehdoton suosikki leirillä on liukurata, joka on antanut ihanat kyydit jo monille sudenpentusukupolville.
Iltanuotiot ja partiolaulut kuuluvat myös tärkeisiin leiriperinteisiin. Vuonna 2020 meillä oli pandemian takia vain päiväleiri. Sielläkin kajahtivat Puolalainen nuotiolaulu ja muut ikivihreät leirilaulut. Leiribändissä Ilona Ratinen, Inka Mustonen ja Maija Kaituri-Mutanen.
Taitaa olla tuttu ja pitkä leiriperinne tämäkin. Aija veturin vieressä ja leiriruokaa on tulossa.
Viiskyt 2022 juhlaleirillä painoimme kaikille juhlapaidat. Leirikirkon jälkeen oli hyvä hetki ottaa yhteiskuva kirkon suojissa ukkosmyrskyn riehuessa ulkona. Vuosi 2022 oli jälleen myös suurleirivuosi. Kajo -suurleirilläkin meidän juhlapaitamme näkyivät. Välissä on ollut piirileirit Suunta 2012, Kosmos 2015 ja Ryske 2019 sekä suurleiri Roihu 2016, joten leireily on jatkunut vilkkaana myös 2000-luvulla.
Vuosi päättyy juhlallisesti itsenäisyyspäivän soihtukulkueeseen, joka on tunnettu tapahtuma Polvijärven itsenäisyyspäivän vietossa. Juhlallinen kulkue kulkee säässä kuin säässä kirkonkylän halki kirkkoon.
Soihtukulkueen jälkeen meillä on yhtä perinteikäs ja juhlallinen lupausjuhla kirkossa. Uudet partiolaiset liittyvät lippukuntamme jäsenten pitkään ketjuun.
” Kerran partiolainen, aina partiolainen.”
